Jokainen arvokas matka voi hyötyä hieman suunnasta ja tuesta. Olipa kyseessä perinteinen fyysinen kartta tai kätevä älypuhelimen GPS-sovellus, tiedon siitä, että tarvittaessa on suunnitelma opastamaan sinua matkalla, tuo aina selkeyttä.
Verkko-opiskelussa tämän ratkaisevan roolin ottaa oppimisen suunnittelu eli oppimismuotoilu (learning design).
Ajattele sitä: on luonnollista, että oppijat voivat tuntea olonsa hukkuneiksi uuteen tietoon ja tietoon, joka heille suunnataan. Ilman ohjausta oppimisprosessi voi helposti muuttua ylivoimaiseksi, jättäen oppijat hämmentyneiksi siitä, mihin heidän pitäisi seuraavaksi keskittyä (tai miksi).
Ja yrityksenä, joka luo tehokkaita online-opetusohjelmia, voimme kertoa sinulle, että tämä haaste on yhtä laajalle levinnyt online-opetusympäristöissä kuin fyysisissä luokkahuoneissa!
Mutta tehokkaan oppimismuotoilun avulla tämä haaste voidaan helposti ratkaista. Oppimismuotoilu ennakoi oppijoiden tarpeita, haasteita ja tavoitteita ja tekee sitten perusteltuja päätöksiä, jotka antavat rakenteen oppimisprosessille tavalla, joka sopii heille parhaiten.
Se toimii luotettavana ja luotettavana tienä, jota tarvitset lähtiessäsi oppimisen seikkailuun. Kaiken uuden tiedon ja taitojen tarjonnan keskellä oppimisen suunnittelu auttaa piirtämään selkeän polun oppijoille – ja oppimisen takana olevalle organisaatiolle – ja mahdollistaa kaikkien pysymisen oikealla tiellä.
Haluatko tietää enemmän oppimismuotoilusta? Anna meidän viedä sinut omalle seikkailullemme!
Mitä on oppimismuotoilu (learning design)?
Oppimismuotoilu on joukko perusteltuja valintoja, jotka liittyvät erilaisiin oppimiseen liittyviin elementteihin, kuten sisältöön, rakenteeseen, järjestykseen, toimintoihin, strategioihin, arviointeihin ja muihin.
Näet usein oppimisen suunnittelun kuvattuna “tieteenalana”, “käytäntönä” tai “kehikkona”. Ja se voi olla kaikkia näitä asioita eri yhteyksissä.
Oppimismuotoilussa jokainen oppimiskokemuksen olennainen osa valitaan ja järjestetään huolellisesti, jotta oppiminen olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja tehokasta osallistujalle.
Lopulta näiden perusteltujen valintojen avulla hyvä oppimisen suunnittelu pyrkii saavuttamaan kaksi pääasiallista tavoitetta:
- Kehittää paras mahdollinen oppimiskokemus tietyntyyppiselle oppijalle, ja
- Toteuttaa onnistuneesti tietty oppimistavoite
Vaikuttavien oppijakokemusten luominen
Oppimismuotoilu ymmärtää, että oppiminen ei ole “yksi koko sopii kaikille” -lähestymistapa. Eri oppijat hahmottavat ja omaksuvat uuden tiedon eri tavoin ja reagoivat eri tavalla haasteisiin. Siksi oppimismuotoilun tavoitteena on luoda oppijaryhmälle ainutlaatuinen oppimismatka, joka on suunniteltu heitä varten.
Kaiken kaikkiaan on yksi asia kerätä ja luoda tarvitsemasi sisältö online-opetusohjelman rakentamiseksi. Mutta aivan toinen asia on, että oppijat kokevat tuon sisällön tavalla, joka on räätälöity heidän erityisiin tarpeisiinsa ja taitotasoonsa sopivaksi. Tämä räätälöity tapa esittää sisältö auttaa oppijoita omaksumaan tiedon paremmin ja muistamaan sen pitkään ohjelman päättymisen jälkeen. Siinä on hyvän oppimismuotoilun rooli.
Harkitse esimerkiksi, että suunnittelet oppimisohjelmaa aina liikkeellä olevaa uusien rekrytointien tiimiä varten. Oppimismuotoiluprosessi ottaa huomioon oppijoiden taitotason (esimerkiksi: aloittelija) määrittääkseen tarjolla olevan sisällön ja arvioinnit. Se voi myös tarjota joustavia verkkopohjaisia oppimisvaihtoehtoja, jotka voidaan käyttää ja suorittaa etänä oppijan omasta ajankohdasta riippuen.
Jos olet koskaan osallistunut kurssille tai online-opetusohjelmaan, on hyvät mahdollisuudet, että olet vuorovaikutuksessa oppimismuotoilun kanssa ilman että edes tiedät sitä! Ja siinäpä juuri hyvän oppimismuotoilun tarkoitus onkin – luoda kokemus, joka opettaa ja tarjoaa tietoa tavalla, joka tuntuu luonnolliselta, orgaaniselta ja intuitiiviselta oppijalle.
Oppimistavoitteiden saavuttaminen
Toinen oppimismuotoilun pääasiallinen tarkoitus on auttaa oppijoita saavuttamaan heille opetusohjelman alussa asetetut tavoitteet eli oppimistavoitteet. Siksi oppimismuotoilussa itse oppimistavoitteiden asettaminen onkin niin oleellinen osa!
Kun oppimisohjelma on suunniteltu selkeiden, mitattavien ja havaittavien oppimistavoitteiden ympärille, eteenpäin suuntautuminen helpottuu kaikille osapuolille. Oppijat saavat selkeyttä siihen, mihin he pyrkivät ja miksi. Kurssin luojat ja fasilitaattorit saavat selkeyttä ohjelmansa suunnalle ja menestykselle sen perusteella, kuinka hyvin oppimistavoitteet on saavutettu.
Organisaation, joka käynnistää online-koulutus- tai henkilöstön osaamisen kehittämisohjelman, oppimistavoitteet voivat usein olla osa laajempaa osastokohtaista tai yritystason aloitetta. Yhden ohjelman tavoitteet ja odotetut tulokset voivat liittyä syvästi yhteen tai useampaan liiketoiminnalliseen tavoitteeseen, jota organisaatio tavoittelee yhdessä.
Esimerkiksi harkitse online-koulutusohjelmaa, jonka tarkoituksena on perehdyttää työvoima uuteen ohjelmistoon. Oppimistavoitteet määrittelevät selkeästi, mitä työntekijöiden tulisi pystyä saavuttamaan ohjelmistolla ohjelman päättyessä ja millaisen vaikutuksen sen tulisi heidän päivittäiseen työmääräänsä olla.
Ohjelman menestys määräytyy siis sen perusteella, ovatko nämä tavoitteet todella saavutettu vai eivät, ja missä määrin.
Kaikki oppimissuunnitteluprosessin aikana tehdyt valinnat, kuten millaista sisältöä tai arviointeja sisällytetään, pitävät nämä tavoitteet mielessä. Ohjelma saattaa esimerkiksi sisältää videodemonstraatioita ja/tai luovia harjoitustestejä varmistaakseen, että oppijoilla on tarvittavat kokemukset ohjelmiston käytön todelliseen hallitsemiseen ja kokeiluun.
Tämä oppimisohjelma voisi olla osa laajempaa yritystason siirtymää esimerkiksi olemassa olevien tietojen digitaaliseen tallentamiseen tai liiketoimintaprosessien virtaviivaistamiseen uusien työkalujen avulla. Jos tämä yksi online-ohjelma onnistuisi saavuttamaan oppimistavoitteensa, se auttaisi merkittävästi organisaatiota saavuttamaan keskeisen tavoitteen.
Kaiken tämän tarkoituksena on sanoa, että oppimistavoitteiden määrittäminen on olennaista oppimismuotoilulle, koska se muodostaa oppimisohjelman perustan. Jokainen oppimismuotoiluprosessin aikana tehty valinta pyrkii auttamaan oppijaa ja organisaatiota saavuttamaan nuo tiettyjä oppimistavoitteita.
Lähestymistapoja oppimismuotoiluun
Nyt jos on yksi asia, jonka haluat pitää mielessä oppimismuotoilusta, niin se on, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä sitä. Oppimisen suunnittelun tarkoituksena on tarjota oppimista tavalla, joka palvelee parhaiten oppijoitasi ja oppimistuloksiasi.
Muista: hyvä oppimismuotoilu tulisi perustua tutkimukseen ja todistettuihin pedagogisiin periaatteisiin. Mutta sen tulisi myös olla tarpeeksi joustava ja monipuolinen muuttamaan lähestymistapaansa oppimiskokemuksen olosuhteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
On useita ainutlaatuisia tapoja toteuttaa oppimisen suunnittelua omiin verkkopohjaisiin oppimisohjelmiisi. Mutta muutamasta laajasta oppimismuotoilu lähestymistavasta yleensä löytyy erinomainen lähtökohta.
Huomaa: On mahdollista, että olet jo nähnyt muutamia näistä termeistä, etenkin kun oppiminen koki valtavan muutoksen pandemian digitaalisten oppimisvaatimusten myötä!
Tässä on lyhyt yleiskatsaus joistakin suosituimmista oppimisen suunnittelun lähestymistavoista:
Sulautetun oppimisen (blended learning) lähestymistapa:
Sulautetun oppimisen lähestymistapa oppimismuotoilussa yhdistää kasvokkaisen oppimisen verkko-oppimisen osatekijöihin. Esimerkiksi kuvittele oppimisohjelma, joka vaatii oppijoita osallistumaan paikan päällä tapahtuviin luentoihin sekä tutkimaan verkkosisältöä ja/tai suorittamaan verkossa tapahtuvia tehtäviä.
Tärkein asia muistaa sekoitetun oppimisen lähestymistavasta on, että verkko-osio tukee ja kulkee käsi kädessä kasvokkaisten oppimiselementtien kanssa, eikä korvaa niitä kokonaan.
Hybridi lähestymistapa (hybrid learning):
Hybridioppiminen sekoitetaan usein sekoitetun oppimisen kanssa tai niitä käytetään vuorotellen – ja on helppo ymmärtää miksi. Kuten sekoitetussa oppimisessa, hybridiohjauksessa yhdistyvät myös kasvokkaisen ja verkkopohjaisen oppimisen elementit.
Kuitenkin on yksi keskeinen ero. Verkkopohjaisia oppimisen osatekijöitä käytetään yleensä korvaamaan osa, ellei jopa koko, kasvokkaisesta oppimisen osatekijästä. Joten tyypillisessä hybridiohjelmassa jotkut oppijat osallistuvat täysin paikan päällä tapahtuvaan opetukseen, kun taas toiset osallistuvat täysin verkossa.
Käänteinen oppiminen (flipped learning):
Pinnallisesti ajateltuna käänteinen oppiminen saattaa vaikuttaa vielä yhdeltä oppimismuotoilun lähestymistavalta, joka yhdistää verkkopohjaisia ja kasvokkaisia oppimisen osatekijöitä. Mutta siinä on yksi ainutlaatuinen syy, miksi se erottuu muista kahdesta mainitsemastamme lähestymistavasta.
Lue lisää: Clanedin verkkopohjaisesta oppimisen sanastosta
Perinteisissä oppimisohjelmissa odotetaan, että oppijat omaksuvat kurssisisällön luokassa/toimistossa ja jatkavat sitten hankkimansa tiedon syventämistä luokan ulkopuolella. Kuitenkin käänteinen oppiminen kannustaa oppijoita rakentamaan perustason tiedon käsiteltävästä aiheesta ennen luokkaan siirtymistä.
Harkitse oppimisohjelmaa, joka tarjoaa kurssimateriaaleja sekä livenä tapahtuvia istuntoja ja aktiviteetteja opettajan kanssa jokaiselle kurssin moduulille.
Käänteisen oppimisen lähestymistavalla kaikkien oppijoiden olisi ensin käytävä läpi kurssimateriaalit ennen kuin he liittyvät livenä tapahtuvaan koulutukseen. Tavoitteena käänteisessä oppimisessa on, että oppijat osallistuvat keskusteluihin ja aktiviteetteihin jo valmiina perustuntemuksella aiheesta, jolloin he voivat hyödyntää parhaiten vertaisvuorovaikutusta ja luokkakokemusta.
Ei-synkronoitu oppiminen (Asynchronous Learning
):
Synkronoimaton oppiminen voidaan parhaiten ymmärtää oppimiseksi, joka tapahtuu eri aikoina eri oppijoille. Oppijoilla on joustavuus aloittaa oppiminen milloin tahansa oman aikataulunsa mukaisesti ja omassa tahdissaan, kunhan tämä oppiminen tapahtuu tietyn ajanjakson puitteissa.
Synkronoimatonta oppimista tarjoavat verkkopohjaiset oppimisohjelmat sisältävät yleensä ennakkoon tallennettuja luentoja eivätkä vaadi juuri lainkaan reaaliaikaista vuorovaikutusta opettajan kanssa. Oppijat ratkaisevat yleensä kysymyksiään ja epäselvyyksiään julkaisemalla kysymyksiä tai osallistumalla online-keskustelufoorumiin muiden kurssin oppijoiden kanssa.
Sosiaalinen oppiminen (Social learning):
Tämä oppimisen suunnittelun lähestymistapa ottaa huomioon monien tutkimusten tukemat hyödyt siitä, kun oppijat työskentelevät yhdessä oppiakseen paremmin!
Sosiaalinen oppimislähestymistapa huomioi oppimisen tehostumisen oppijoiden vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, kuten kommentoinnissa, keskusteluissa ja ryhmäaktiviteeteissa. Kun oppijat työskentelevät yhdessä, he todennäköisemmin vahvistavat tietämystään ja saavat uusia näkökulmia verrattuna siihen, että oppisivat yksinään.
Toisin kuin yleisesti luullaan, sosiaalisen oppimisen hyödyt eivät rajoitu fyysisiin luokkahuoneisiin. Verkkopohjaiset oppimisohjelmat voivat myös olla innokkaiden ja vilkkaiden oppijayhteisöjen koti, joissa vuorovaikutus tapahtuu vapaammin ja avoimemmin ilman kasvokkaisen oppimisen paineita.
Huomio: On hyvä muistaa, että nämä yksittäiset lähestymistavat eivät ole kiveen hakattuja eivätkä sulje toisiaan pois millään tavalla.
Sulautettu oppimisohjelma voisi sisältää käänteisen oppimisen osia, kun taas hybridimalliin perustuva oppimisohjelma sisältää lähes aina synkronoimattoman oppimisen osia. Clanedin oppimisohjelmat, kokonaislähestymistavasta riippumatta, on aina suunniteltu hyödyntämään sosiaalisen oppimisen elementtejä mahdollisimman tehokkaasti.
Jotta voit kehittää oppimissuunnittelumenetelmän, joka toimii parhaiten tavoitteidesi ja organisaatiosi kannalta, on hyvä idea harkita kahden tai useamman näistä lähestymistavoista yhdistämistä.
Mikä tekee oppimismuotoilusta toimivaa?
Oikeaoppinen oppimismuotoilumenetelmä voi asettaa verkkopohjaiset oppimisohjelmasi menestyksen tielle jo ensimmäisestä päivästä lähtien – osoittautuen tehokkaaksi sekä oppijoillesi että organisaatiosi taloudelliselle tulokselle.
Mutta millainen on sitten tämä “oikeaoppinen oppimissuunnittelumenetelmä”? Mitä sinun pitäisi etsiä käyttäessäsi arvokasta aikaasi, vaivaa ja resurssejasi tähän prosessiin?
Kuten aiemmin mainitsimme, ei ole todellakaan yhtä oikeaa tapaa lähestyä oppimismuotoilua. Tehokas oppimismuotoilu muodostuu luonnostaan oppimisympäristön tarpeiden ja olosuhteiden ympärille. Osallistuessamme oppimismuotoiluprosessiin meidän on itse löydettävä, mikä toimii kyseisen oppimisohjelman ainutlaatuisiin tarkoituksiin ja tavoitteisiin.
Mutta jopa tämän yksilöllisen tutkimus- ja löytöprosessin keskellä on olemassa joitain ohjaavia periaatteita, jotka usein osoittautuvat hyödyllisiksi oppimismuotoilijoille.
Nämä ovat oppimismuotoilun perustavanlaatuisia parhaita käytäntöjä. Olipa niitä sitten sovellettu yksittäin tai yhdessä, nämä periaatteet ovat ratkaisevia oppimissuunnitteluponnistelujesi potentiaalin maksimoimiseksi ja oppimisohjelmiesi menestymismahdollisuuksien parantamiseksi.
Keskittyminen ihmisiin: Hyvä oppimismuotoilu ymmärtää syvällisesti, kenelle se suunnitellaan: ihmisille! Keskipisteenä ovat ihmiset sisällön sijaan, minkä ansiosta oppimisohjelma voi helposti suunnata ponnistelunsa tehokkaimpaan suuntaan.
- Oppimismuotoiluprosessin on tärkeää asettua oppijoiden asemaan ja tutustua heidän taitotasoonsa, kokemuksiinsa, haasteisiinsa ja vahvuuksiinsa. Vasta sitten oppimisohjelma voidaan todella katsoa tehokkaaksi.
Tutkimukseen perustuminen: Tässä astuu kuvaan oppimismuotoilun “tiede” osuus. Oppimismuotoiluprosessin aikana tehdyt erilaiset päätökset on tehtävä vankkaan pedagogiseen tutkimukseen perustuen. Oppimismuotoilussa voi usein olla intuitiivinenkin elementti.
- Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että oppimismuotoilu perustuu vahvasti pedagogisiin löydöksiin ja strategioihin, jotka ovat osoittaneet arvonsa.
Palautteen hankkiminen ja sen sisällyttäminen: Oppimismuotoiluprosessi hyötyy suuresti oppimiskokemukseen osallistuvien ihmisten keräämistä oivalluksista – niin oppijoilta kuin ohjaajiltakin. Siksi on tärkeää ymmärtää palautteen arvo useista lähteistä ja aktiivisesti pyytää sitä osallistujilta.
- Tämä oppimiskokemuksesta kerätty palaute yhdistettynä tutkimukseen perustuviin periaatteisiin ja parhaisiin käytäntöihin on se tapa, jolla oppimismuotoilu löytää todella toimivan ratkaisun.
Päätös: Oppimissuunnittelu Clanedilla
Clanedilla uskomme, että oppimismuotoilu on välttämätön osa kurssien rakentamista. Itse asiassa se on yksi periaatteista, joiden varaan olemme rakentaneet itse Clanedin.
Verkkopohjaisten oppimisohjelmien kontekstissa, kuten niissä, joita rakennamme Clanedilla, oppimismuotoilu auttaa yhdistämään pedagogiikan ja teknologian. Se auttaa tekemään harkittuja, tehokkaita päätöksiä siitä, miten teknologiaa voidaan parhaiten hyödyntää oppimiskokemuksen tukemiseen tai tehostamiseen.
Verkkopohjainen oppimisalustamme on esimerkiksi suunniteltu sisällyttämään oppimismuotoilun periaatteet suoraan alustaan ja käyttökokemukseen. Clanedilla olevat erilaiset moduulit, työkalut ja ominaisuudet on jokainen huolellisesti suunniteltu tarjoamaan tehokasta oppimista verkkoympäristö
Oppijat löytävät intuitiivisen oppimisohjelman, joka hienosäätää oppijan kokemusta ja ohjaa heitä valitsemaan oppimistyyleihinsä sopivia vaihtoehtoja. Kurssin rakentajat löytävät alustan, joka tekee älykkäitä suosituksia tutkimukseen perustuvien pedagogisten strategioiden pohjalta. Ja kaiken kaikkiaan organisaatiot saavat mahdollisuuden perustaa ja toteuttaa kokonaisia oppimisohjelmia, jotka perustuvat vankkoihin oppimisen suunnitteluperiaatteisiin.
Joten jos oppiminen on todellakin matka, niin Clanedissa varmistamme, että oppijoillamme ja asiakkaillamme on aina selkeä suunta parhaan kurssin luomiseksi!
Haluatko luoda verkko-oppimista ja koulutusohjelmia tehokkaan oppimismuotoilun pohjalta? Ota meihin yhteyttä jo tänään!
