Opetus ja kehitys ovat luontaisesti yhteydessä tietoon ja siihen, miten sitä hankimme. Mutta tiesitkö, että opetus- ja kasvatustieteissä tieto jaetaan useisiin erilaisiin “tyyppeihin”, ja erilaisten tietotyyppien tunnistaminen ja merkityksen ymmärtäminen on ratkaisevaa, etenkin jos tavoitteenamme on muiden oppiminen. Usein miellämme tiedon yhtenäisenä kokonaisuutena, mutta se on paljon monimutkaisempaa.
Tämä tiedon monimuotoisuus vaikuttaa paitsi siihen, miten yksilöt omaksuvat ja soveltavat tietoa eri yhteyksissä, myös organisaation koulutus- ja kehitystoimien tehokkuuteen. Tunnustamalla tämän kirjon, alamme nähdä, että tieto ei ole pelkästään tiedon keräämistä; kyse on siitä, miten vuorovaikutamme ja sovellamme sitä tietoa sekä ammatillisessa että henkilökohtaisessa elämässämme.
Tiedon erilaisten tyypien tunnistaminen ja ymmärtäminen voi antaa etulyöntiaseman oppimiselle ja kehittymiselle; käsiteltävänä olevan tiedon tyypin ymmärtäminen saattaa vaikuttaa opetus- tai arviointimenetelmiin, odotuksiin ja jopa sisällön muotoon.
Tutustutaan nyt monipuolisiin tietotyyppeihin, jotka ovat keskeisessä roolissa ymmärryksemme ja tiedon soveltamisemme muodostamisessa.
Eksplisiittisestä tiedosta aina hiljaiseen tietoon, kullakin tyypillä on omat ainutlaatuiset piirteensä ja sovellusalueensa, jotka ovat tärkeitä tehokkaiden ja vaikuttavien oppimiskokemusten luomisessa.
Mitä ovat 7 tietotyyppiä?
- Eksplisiittinen tieto
- Implisiittinen tieto
- Hiljainen tieto
- Deklaratiivinen tieto
- Proseduraalinen tieto
- Ehdollinen tieto
- Konseptuaalinen tieto
Tiedon tyypit työpaikalla
Missään organisaatiossa työntekijät eivät käytä vain yhtä tietotyyppiä päivittäisissä tehtävissään ja projekteissaan. Sen sijaan he liikkuvat läpi monimutkaisen tiedon verkoston, yhdistäen eksplisiittisen tiedon hiljaiseen ymmärrykseen, proseduraaliset taidot konseptuaalisiin oivalluksiin.
Tämä vuorovaikutus on usein hienovaraista, mutta ratkaisevaa siinä, miten he voivat tehokkaasti kohdata haasteita, innovoida ja edistää menestystä rooleissaan. Se on erilaisten tietotyyppien tanssia, joilla kullakin on oma rytminsä ja tarkoituksensa, ja jotka kaikki vaikuttavat organisaation kokonaissuoritukseen.
Vaikutukset oppimis- ja kehitysohjelmiin
Eri tietotyypit edellyttävät erilaisia omaksumisstrategioita – se, mikä toimii proseduraalisen tiedon kehittämisessä, ei välttämättä ole yhtä tehokasta käsitteellisen ymmärryksen edistämisessä.
Tämä oivallus on avain oppimisohjelmien suunnittelussa, jotka eivät ole pelkästään informatiivisia vaan muutoksellisia, varmistaen niiden vastaavuuden työvoiman todellisiin tiedontarpeisiin ja oppimistyyleihin.
Koulutuksen räätälöinti tiedon tyyppeihin
Aloittaessamme koulutus- ja oppimisohjelmien luomisen tai kehittämisen on tärkeää tunnistaa mukana olevat tiedon tyypit. Tämä tunnistaminen koskee paitsi sisältöä myös ymmärrystä siitä, miten kullakin tiedon tyypillä on vaikutusta opetusmenetelmiin, asettaa odotuksia, vaikuttaa tarvittavaan aikaan taitojen hallitsemiseksi sekä määrittää arvioinnin keinot ja kriteerit.
Koulutuksen räätälöinti näiden erilaisten tiedon tyyppien tehokkaaseen käsittelemiseen ja kehittämiseen voi johtaa onnistuneempiin oppimistuloksiin, varmistaen, että työntekijät eivät ole vain informoituja, vaan myös valtuutettuja ja kykeneviä.
On huomionarvoista, että tiedon luokittelussa ja sen tarkkojen määritelmissä on jonkin verran vaihtelua, erityisesti akateemisessa kirjallisuudessa, etenkin “eksplisiittisen tiedon” ja
Lisäksi monissa tilanteissa ja yhteyksissä nimi ja määritelmä ovat vähemmän tärkeitä kuin kyky erottaa haluamasi tiedon ominaisuudet ja miten tämä voi vaikuttaa opetuslähestymistapaan.
7 tiedon tyyppiä
1. Eksplisiittinen tieto
Eksplisiittinen tieto on helposti ilmaistavissa, tallennettavissa ja jaettavissa olevaa tietoa. Se on rakenteellista, koodattua ja löytyy usein dokumentaatiosta.
Tämä tiedon tyyppi koskee ‘tiedä-mitä’ – faktoja, kuvauksia, menettelytapoja ja periaatteita, jotka voidaan helposti välittää ja opettaa.
Eksplisiittisen tiedon esimerkki
Työntekijöiden käsikirja, jossa kerrotaan yrityksen politiikoista, on muoto eksplisiittistä tietoa. Se tarjoaa selkeää ja saavutettavaa tietoa, johon organisaation kuka tahansa voi viitata ja oppia siitä.
Eksplisiittisen tiedon soveltaminen
Eksplisiittinen tieto on perustavanlaatuista muodollisessa koulutuksessa, jossa tiettyä tietoa ja menettelytapoja on välitettävä selkeästi ja johdonmukaisesti.
2. Implisiittinen tieto
Implisiittinen tieto syntyy henkilökohtaisesta kokemuksesta ja eksplisiittisen tiedon soveltamisesta. Sitä ei ole yhtä helppo koodata, mutta sitä voidaan jossain määrin ilmaista ja dokumentoida. Tähän tiedon tyyppiin kuuluu oivalluksia ja intuitiota, jotka kehittyvät harjoittelun myötä.
Implisiittisen tiedon esimerkki
Markkinoija, joka vuosien työskentelyn jälkeen erilaisten mainosalustojen parissa, kehittää intuitiivisen taidon luoda tehokkaita mainoskampanjoita. He aloittivat eksplisiittisellä tiedolla mainonnan teorioista ja tekniikoista, mutta ovat kehittäneet syvempää, intuitiivisempaa asiantuntemusta.
Implisiittisen tiedon soveltaminen
Implisiittinen tieto on tärkeää tehtävissä, joissa yhdistyy tekninen asiantuntemus ja kokemukseen perustuva arviointi, kuten ylimmät johtotehtävät tai luovat ammatit.
3. Hiljainen tieto
Hiljainen tieto on syvästi henkilökohtaista, usein tiedostamatonta ja vaikeasti ilmaistavaa. Siihen kuuluu taitoja ja kokemuksia, jotka ovat juurtuneet harjoituksen ja tottumuksen kautta.
Tämä tiedon tyyppi liittyy ‘osaa-mitä’ – intuitiivisiin taitoihin ja pätevyyksiin, jotka kehittyvät ajan myötä.
Hiljaisen tiedon esimerkki
Kokeneen kokin kyky luoda uusia reseptejä vuosien ruoanlaiton ja makujen kokeilun pohjalta, jossa suuri osa heidän tiedostaan on juurtunut ja intuitiivista.
Hiljaisen tiedon soveltaminen
Hiljaista tietoa siirretään usein mentoroinnin, valmennuksen ja käytännön kokemuksen kautta, mikä on olennaista käsityöaloilla, taiteessa tai kulinaarisissa taiteissa.
4. Deklaratiivinen tieto
Deklaratiivinen tieto liittyy ‘mikä on’ – faktoihin ja tietoihin tapahtumista, ajatuksista tai objekteista.
Tämä tieto on usein oppimisprosessien lähtökohta, tarjoten perustiedot, joihin muu tieto rakentuu.
Deklaratiivisen tiedon esimerkki
Ohjelmistokehittäjä tietää ohjelmointikielen syntaksin ja funktiot. Tämä perustiedot ovat tarpeen ennen kuin he voivat aloittaa monimutkaisten ohjelmien kirjoittamisen.
Deklaratiivisen tiedon soveltaminen
Deklaratiivinen tieto on elintärkeää aloilla, joissa vahva perusta faktatiedolle on olennaista, kuten tiede, teknologia tai laki.
5. Proseduraalinen tieto
Proseduraalinen tieto on ymmärrystä siitä, miten tehtäviä suoritetaan. Siihen kuuluu toimintojen ja vaiheiden ymmärtäminen, jotka ovat tarpeen aktiviteettien suorittamiseksi, usein harjoittelun ja toistojen kautta hankittuja.
Proseduraalisen tiedon esimerkki
Projektipäällikön tietäen vaiheet projektiaikataulun luomiseen, tehtävien määrittelystä resurssien jakamiseen ja määräaikojen asettamiseen.
Proseduraalisen tiedon soveltaminen
Tämäntyyppinen tieto on kriittinen prosessivetoisilla aloilla kuten projektinhallinta, insinööriala tai lääketiede.
6. Ehdollinen tieto
Ehdollinen tieto kattaa ymmärryksen siitä, milloin ja miksi tiettyjä menetelmiä tai strategioita tulisi soveltaa. Siihen kuuluu tilannekohtainen arviointi ja kyky sopeuttaa lähestymistapaa tiettyihin olosuhteisiin perustuen.
Ehdollisen tiedon esimerkki
Talousneuvojan päätös parhaasta sijoitusstrategiasta asiakkaalleen näiden riskinsietokyvyn, taloudellisten tavoitteiden ja markkinoiden tilanteen perusteella.
Ehdollisen tiedon soveltaminen
Ehdollinen tieto on ratkaisevan tärkeää aloilla, joilla vaaditaan strategista päätöksentekoa ja sopeutumiskykyä, kuten rahoitus, konsultointi tai liikkeenjohdon johtaminen.
7. Konseptuaalinen tieto
Konseptuaalinen tieto liittyy yleisten periaatteiden tai käsitteiden ymmärtämiseen, jotka hallitsevat tiettyä alaa tai ongelmaa. Kyse on yksittäisten tietojen järjestävän viitekehyksen tai järjestelmän hahmottamisesta.
Konseptuaalisen tiedon esimerkki
Ympäristötieteilijän ymmärtäessä ekosysteemien ja biodiversiteetin käsitteet sekä niiden väliset yhteydet ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.
Konseptuaalisen tiedon soveltaminen
Tämäntyyppinen tieto on olennaista tehtävissä, jotka vaativat syvällistä ymmärrystä monimutkaisista järjestelmistä, teorioista tai abstrakteista käsitteistä, kuten tutkimus, akateeminen opetus tai korkean tason strateginen suunnittelu.
Tehokkaan tiedonhallinnan ja siirron haasteet:
Usein organisaatiot osoittavat virheellisesti tiedon jakamisen haasteen nimenomaan eksplisiittisen tiedon tasolla, mikä johtaa intranetien tai tiedostopohjaisten järjestelmien käyttöönottoon ratkaisuna.
Vaikka nämä järjestelmät säteilevätkin yksinkertaista eleganssia, ne voivat nopeasti muuttua kaaottiseksi digitaaliseksi dokumenttipinoksi ja usein jättävät tavoittamatta eksplisiittisen tiedon ympärillä olevan olennaisen kontekstin ja keskustelut.
Kriittiset keskustelut ja tiedustelut pysyvät erillään, ja tiimit ovat edelleen riippuvaisia viestintämenetelmistä kuten viesteistä, sähköposteista tai suorista keskusteluista, joita ei dokumentoida johdonmukaisesti yhteiseksi hyödyksi.
Tämä lohkomisen ongelma korostuu entisestään tilanteissa, joissa tiimin jäsenet ovat maantieteellisesti hajallaan eivätkä voi vain kävellä kollegan pöydän ääreen syvällisempien oivallusten tai selitysten saamiseksi.
Vaikka etä- tai hajautetuilla tiimeillä saattaa olla pääsy eksplisiittiseen tietoon standardin mukaisen intranetin kautta, he kohtaavat suurempia haasteita päästäessään käsiksi asiantuntijoiden hallitsemaan implisiittiseen ja hiljaiseen tietoon, joka on luotu kyseistä sisältöä varten.
Haasteiden käsitteleminen
Näiden haasteiden käsittelemisessä oppimiskokemusalustan (LXP) kuten CLANEDin rooli muodostuu keskeiseksi. Pelkän tiedon varastona toimimisen sijaan (kuten intranet tai kansioratkaisu), LXP voi mullistaa tiedon välittämisen ja omaksumisen organisaatiossa, erityisesti käsiteltäessä implisiittistä tai hiljaista tietoa.
CLANED tarjoaa LXP:nä dynaamisen ja vuorovaikutteisen alustan, jossa tieto ei pelkästään säily, vaan se herätetään eloon rakenteellisten ja yhteistyöllisten oppimiskokemusten avulla. Toisin kuin perinteiset intranetit tai tiedostopohjaiset järjestelmät, se mahdollistaa eksplisiittisen tiedon kontekstualisoinnin, mahdollistaen siten syvemmän ymmärryksen. Keskustelufoorumeiden, yhteistyötilojen ja sosiaalisen oppimisen työkalujen integroinnin avulla CLANED hajottaa usein tehokasta tiedonjakamista estävät siilot.
Lisäksi etä- tai hajautetuille tiimeille CLANED tarjoaa korvaamattoman tilan yhteydenpitoon aihealueen asiantuntijoiden kanssa ja heidän implisiittisen ja hiljaisen tiedon hyödyntämiseen. Vuorovaikutteisen sisällön, kysymys-vastaus-sessioiden ja reaaliaikaisten keskustelujen avulla tiimin jäsenet voivat saada oivalluksia ja selvennyksiä suoraan asiantuntijoilta, riippumatta heidän fyysisestä sijainnistaan. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan demokratisoi pääsyn asiantuntijatietoon, vaan myös edistää jatkuvan oppimisen ja tiedonjakamisen kulttuuria organisaatiossa.
Viimeisenä, hyödyntämällä digitaalisten oppimisasiantuntijoidemme ja resurssiemme oppimissuunnittelun osaamista, voit soveltaa parhaita työkaluja ja menetelmiä, jotka ovat linjassa oppimistilanteen luonteen, oppijoiden tarpeiden ja organisaation kokonaisvaltaisten tavoitteiden kanssa, johtaen vaikuttavampiin, merkityksellisempiin ja kattavampiin oppimiskokemuksiin.
Hyödyntämällä CLANEDin kaltaisen LXP:n kykyjä organisaatiot voivat ylittää perinteisten tiedonhallintajärjestelmien rajoitukset. Tämä siirtyminen pelkän tiedon säilyttämisestä aktiiviseen tiedon hankintaan ja jakamiseen on olennaista nykyajan nopeatempoisissa ja yhä etääntyneemmissä työympäristöissä. Se varmistaa, että kaikenlaiset tiedot, erityisesti ne, jotka ovat vähemmän konkreettisia ja enemmän kokemuksellisia, tallennetaan ja hyödynnetään tehokkaasti organisaation yhteisen kasvun ja innovaation edistämiseksi.
Yhteenveto
Eri tyyppisten tietojen tunnistaminen, tehokas hallinta ja lähestyminen on ratkaisevaa minkä tahansa organisaation menestykselle oppimis- ja kehittämisohjelmia luotaessa, riippumatta niiden laajuudesta tai kohderyhmästä. Jokaisella tiedon muodolla on ainutlaatuinen rooli oppimisen ja kehittymisen kokonaisuudessa, vaikuttaen siihen, miten tietoa hankitaan, jaetaan ja sovelletaan ammatillisissa ympäristöissä.
Siirtyminen perinteisestä tiedon säilyttämisestä dynaamiseen tiedon jakamiseen ja hankintaan, kuten oppimiskokemusalustojen kuten CLANEDin avulla, merkitsee merkittävää muutosta siinä, miten lähestymme organisaation oppimista.
Ottamalla käyttöön edistyksellisen alustan, oppimisen suunnittelun sekä sosiaaliset ja yhteistyöhön perustuvat lähestymistavat oppimiseen, voimme varmistaa, että tieto kaikissa muodoissaan ei ainoastaan säily, vaan sitä myös aktiivisesti viljellään ja levitetään tiimien ja yksilöiden kesken.
Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa tiedonhallintaan ja oppimiseen edistää jatkuvan oppimisen ja yhteistyön kulttuuria, luoden samalla pohjan innovaatiolle, tehokkuudelle ja kestävälle kasvulle alati muuttuvassa ammatillisessa maisemassa.
